Ajankohtaista

Suomessa vietetään kansainvälistä matkailuoppaan päivää 21.helmikuuta. Turun matkailuoppaat vastaavat kansainväliseen kysyntään tarjoamalla opaspalveluja 13 eri kielellä. Näihin lukeutuvat molempien kotimaisten lisäksi englanti, saksa, ranska, italia, espanja, tanska, venäjä, ukraina, japani, kiina ja esperanto.

Kielistä harvinaisin on esperanto

Maailmassa noin 1,6 miljoonaa ihmistä osaa tyydyttävästi tätä keinotekoista kieltä, onpa se muutaman äidinkielikin.
Tiina Oittinen ja Leena Tiusanen ovat opastaneet parinkymmenen vuoden ajan Turkua esperantoksi. Eniten opastuksia tehdään paikallisille harrastajille mutta vuosittain Turussa käy myös eri puolilta maailmaa tämän yli 130 vuotta vanhan suunnitelmakielen taitajia, joille nähtävyyksiä esitellään tietysti esperantoksi. Laajasti kielelle on käyttöä ensi heinäkuussa, kun esperanton maailmankongressi rantautuu Lahteen ja Turkuun.
Tiina Oittisen kiinnostus kieleen lähti jo 80-luvulla Leena Tiusasen innostamana. Osallistuttuaan esperanton nuorisokongressiin Englannissa hän ihmeekseen huomasi, kuinka helposti pärjäsi vähäiselläkin kielitaidolla ja innostui opiskelemaan lisää. Nykyään Tiina on Turun Esperanto-yhdistyksen puheenjohtaja ja Suomen Esperantoliiton sihteeri.

Kettu-karkkeja japanilaisille

Jouni Elomaa on ensimmäinen Turkua japaniksi opastanut matkailuopas. Aikaa tästä on jo yli 30 vuotta. Kiinnostus Japanin kieleen syttyi jo pikkupoikana judo-harrastuksen kautta. Kielen opiskelun Elomaa aloitti omin päin, mutta päätyi sittemmin Japaniin opiskelemaan. Viimeiset 26 vuotta hän on opettanut japanin kieltä ja kulttuuria Tukholman ja Taalainmaan yliopistoissa asuen kuitenkin Turussa.

”Opastuksia japaniksi on nykyään enää muutamia vuosittain. Tämä on todella vähän verrattuna tilanteeseen vaikkapa 90-luvulla. Toki nykyään on muitakin oppaita, mutta syy saattaa olla se, että nuorempi sukupolvi on siirtynyt enemmän yksilömatkustamiseen. Ryhmämatkailussa taas eläkeläiset etsivät koko ajan uusia eksoottisempia kohteita”, Elomaa toteaa.

Japanilaiset yleensä toivovat opastuksen japaniksi tai sitten matkanjohtaja kääntää. Tosin matkanjohtajillakaan käytännön kielitaito ei aina ole kovin korkealla.

Japanilaiset ryhmät ovat Jouni Elomaan mukaan aika ihanteellisia opastettavia, he ovat kurinalaisia, sydämellisiä ja kaikesta kiinnostuneita. Heidän yleissivistyksensä on hyvä, ja monet ovat erikseen vielä perehtyneet Suomen oloihin ennen matkaa. Matkasta halutaan kaikki irti, vaikka käytettävissä on aikaa melko vähän. Suomi on usein vain yksi kohde muun pohjoisen Euroopan ohella.

”Japanilaisia kiinnostavat erityisesti suomalainen design ja luonto — sekä Kettu-karkit. Useita kertoja japanilaiset tädit ovat ostaneet paikallisia kauppoja tyhjiksi näistä pihlajanmarjamarmeladeista, ne kun ovat oivallisia tarjottavia vihreän teen kanssa.”

Italialaisia kiinnostaa oppaan italia

Heljä Laakso on ehtinyt opastaa italiaksi auktorisoituna oppaana vasta pari vuotta. Viime vuonna Visit Turun kautta tulleita ryhmiä oli 12, nyt on jo saman verran varauksia, joten italialaisten määrä Turussa on nousussa. Italialaiset ovat Laakson mielestä kohteliaita, innokkaita ja helposti lähestyttäviä. He ovat myös kiinnostuneita paitsi kulttuurista, ruoasta ja vuodenajoista myös tavallisen ihmisen arjesta vanhustenhuollosta lasten kasvatukseen.
”Lisäksi he haluavat aina tietää, miksi opas puhuu italiaa ja missä hän on sitä oppinut.”

Heljä Laakso lähti 1990-luvun alussa Roomaan au-pairiksi osaamatta sanaakaan italiaa. Lastenhoitoura jatkui vielä muutaman vuoden muissakin perheissä, kunnes hän aloitti opinnot roomalaisessa yliopistossa. Laakso opiskeli pohjoismaista ja englannin kirjallisuutta italian kielellä. Valmistuttuaan maisteriksi hän palasi takaisin Suomeen.

”Italian kieli ja kulttuuri ovat lähellä sydäntäni, siksi olen onnekas, että saan tavata aina silloin tällöin italialaisia ja opastaa heitä.”